Näin sai alkunsa Gaius-kylpyhuoneet

Asiakkaiden toiveista ja tarpeista lähtevä liiketoiminnan kehittäminen on ollut Korpisella lähtökohtana jo vuosikymmenten ajan. Korpinen toimii vahvana vaikuttajana ja yhteiskunnallisesti merkittävänä esteettömyyden kehittäjänä. 

1935– : Paperikaupasta esteettömiin kylpyhuoneisiin

Väinö Korpinen Oy:n tarina alkoi vuonna 1935, jolloin nimensä yritykselle antanut Väinö Korpinen perusti toimistotarvikekaupan Lönnrotinkadulle Helsingin keskustaan. Yritys on ollut muuntautumiskykyinen jo sen perustamisesta lähtien ja ensimmäinen käännekohta liiketoiminnassa tapahtui 1950-luvulla. Asiakkaan ilmaiseman tarpeen pohjalta löydettiin Helsingin telakan työntekijöiden pesutiloihin kaivatut hygieeniset saippua-annostelijat. Korpinen jopa valmisti sahanpurusta, saippuasta ja hiekasta jauhamalla hyvin likaisten käsien puhdistusainetta teollisuudelle Puts-väck-brändin nimellä.

Vuonna 1991 alkoi siirtymä kohti nykyistä liiketoimintaa, kun ensimmäiset esteettömien kylpyhuoneiden tukikaiteet suunniteltiin. Alusta alkaen panostaminen tuotteiden laatuun, erinomaiseen kuormituskestävyyteen ja designiin ovat olleet Korpisen prioriteetteina.

1994-1997: Arkkitehtien oivallukset lähtölaukauksena toiminnallisen kylpyhuoneen suunnitteluun

1990-luvun puolivälissä kylpyhuonesuunnittelussa tapahtui käänne käyttäjälähtöisyyden suuntaan.

Gaius-säätiön ylläpitämässä Puotilan vanhainkodissa (nyk. Puotilan palvelutalo) Itä-Helsingissä oli käynnistynyt peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelu. Siihen valittujen arkkitehtien Liisa ja Markku Sieväsen tavoitteena oli muun muassa löytää keinoja edistää ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten asukkaiden edellytyksiä elää ryhmäkodissa itsenäistä ja ihmisarvon mukaista elämää.

Toisaalla Vanhustyön keskusliitossa projektipäällikkönä työskennellyt arkkitehti Kirsti Pesola kiersi ympäri Suomea keräämässä aineistoa palveluasumisen tasosta. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman projektin tavoitteena oli kehittää suunnitteluohjeet fyysisesti huonokuntoisten vanhusten ryhmäkodeille. ”Tällä tiedonkeruukierroksella oli silmiinpistävää wc-kylpyhuonetilojen suunnittelemattomuus”, muistelee Pesola.

Esteettömien wc-tilojen osalta on Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ollut jo1970-luvun lopulta ohje, joka koski yleisön käyttöön tarkoitettuja wc-tiloja. ”Kun muita wc:n suunnitteluohjeita ei ollut, niin hyvin usein nuo vanhusten wc-tilat tehtiin saman ohjeen mukaan, vaikka julkinen yleisö-wc ja koti-wc ovat kaksi aivan eri asiaa” painottaa Pesola. ”Toki rakentamismääräyksissä on aina ollut mahdollisuus myös ns. toispuoleiseen wc-tilaan, mutta ensisijaisena vaihtoehtona oli kauan yksi tilava wc.”

Gaius-säätiön Puotila-hanke valittiin yhtenä kohteena mukaan Pesolan ryhmäkotiprojektin toiseen vaiheeseen, jolloin Sievästen ja Pesolan tiet kohtasivat. Osapuolilla oli yhtenevät tavoitteet kehittää toimiva, omatoimisuutta tukeva ja ergonomisen avustamisen mahdollistava kylpyhuoneratkaisu, jossa ei olisi turhia neliöitä. Syntyi päätös luoda edistyksellisiä kylpyhuoneita, joita varten tulisi suunnitella markkinoilta puuttuneet tuotteet.

1997–1999 Korpinen tulee mukaan kehitystyöhön 

Kaikilla Puotila-hankkeen osapuolilla oli halu kehittää Puotilan tulevista 160 kylpyhuoneesta käyttäjien kannalta todella toimivia. Niiden teknisenä perustana olivat Korpisen tukikaiteet ja arkkitehtien yhdessä ideoima ja Liisa Sieväsen suunnittelema kiinteällä etukaiteella varustettu kapeneva allas. 

Altaan yhteyteen suunniteltiin myös kaiteellinen tarvikekaappi sisällä olevin pistorasioin. Toispuoleinen kalusteiden sijoittelu ja altaan muotoilu mahdollistavat apuvälineiden tehokkaamman käytön, mikä vaikuttaa sekä omatoimisuuteen että avustamisen helpottumiseen.

Puotilan vanhainkodin yhteen asukashuoneeseen rakennettiin puinen mallikylpyhuone, jossa suunnitelmaa hiottiin tiiviissä yhteistyössä asukkaiden ja hoitohenkilökunnan kanssa. Kylpyhuonetta kävi kokeilemassa ja kommentoimassa useat eri alojen asiantuntijat.

Väinö Korpinen Oy kutsuttiin tutustumaan mallikylpyhuoneeseen ja sen myötä mukaan aktiiviseen kehitystyöhön. Konseptia kehitettiin yhä pitemmälle yhdessä Korpisen kanssa, ja uudet Gaius-altaat ja -kaapit saatiin valmiiksi tuotteiksi ja wc-kylpyhuoneprojekti kunnialliseen päätökseen vuonna 1999.

”Jo lokakuussa 1998 tajuttiin, että Gaius-konsepti on niin hyvä, että se sopii muihinkin kohteisiin”, kertoo Liisa Sievänen.

Osallistumisellaan aktiiviseen kehitystyöhön Korpinen ansaitsi oikeuden markkinoida Puotilaan kehitettyä kylpyhuonekonseptia. Gaius-säätiön nimeen perustuva Gaius-kylpyhuonekonsepti oli syntynyt.

2000–2005: ”Puotilan mallista” tulee suositeltu kylpyhuoneratkaisu hoivakohteisiin ja Korpisen vienti alkaa

Vuosina 1999–2005 Sievästen ja Pesolan kehittämän ja Korpisen valmistaman hoivakotien kylpyhuonekonseptin mukaisia tiloja rakennettiin Suomessa poikkeusluvan turvin. Vuoden 2005 rakentamismääräyksiin oli jo päästy vaikuttamaan, jolloin Gaius-kylpyhuoneesta tuli suositeltu kylpyhuoneratkaisu hoivakohteisiin.

Jo vuonna 2000 alkoi Gaius-tuotteiden vienti ensin Japaniin ja vuotta myöhemmin Norjaan. Korpisen vientipäällikkö kiersi yhdessä Kirsti Pesolan kanssa kertomassa norjalaisille arkkitehdeille käyttäjälähtöisestä suunnittelusta ja Gaius-konseptin kehittämisestä.

Vuonna 2004 Suomen Ergonomiayhdistys myönsi Korpiselle ergonomiapalkinnon merkittävästä esteettömien pesuhuoneratkaisujen ja kalusteiden kehittämistyöstä.

Gaius Hospital

Gaius Hospital -kehitysprojektin lähtökohtana oli Teknillisen korkeakoulun Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutin Soteran tekemä terveyskeskussairaaloiden hygieniatiloja koskeva tutkimus, jonka tilaajana oli Helsingin kaupunki.

Tutkimuksen loppuraportin suunnitteluohjeet perustuvat terveyskeskussairaaloista saatuun käyttäjäpalautteeseen sekä mallitilojen testaukseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten mallitilat soveltuivat sekä potilaiden itsenäiseen toimintaan että yhden tai kahden avustajan kanssa toimimiseen.

Tilamitoitusta sekä kalusteiden ja varusteiden toimivuutta tarkasteltiin rollaattorin, pyörätuolin sekä nosto- ja siirtoapuvälineiden käytön kannalta. Keskeisiä tarkasteltavia toimintoja olivat liikkuminen ja siirtyminen tilassa, wc-käynti, pesualtaan käyttö sekä suihkussa käynti ja suihkupaarin käyttö tilassa.

Tuotekehityksen ydinjoukon muodostivat teollisesta muotoilusta vastanneet Juha Kauko ja Teppo Vienamo Muodos Oy:stä ja teknisestä toteutuksesta ja lujuuslaskelmista vastanneet Seppo Liimatainen ja Kalle Lampela Etteplan Oyj:stä. Kokonaisuutta valvoivat Pirjo Sipiläinen ja Maarit Suokonautio Soterasta. Yhteensä tuotekehityksen eri tuotteiden kehittäjinä oli noin 30 erikoisosaajaa 19 eri yrityksestä. 

Kehitysprojektin tuloksena syntyi Gaius Hospital -ratkaisu, joka soveltuu paljon apua tarvitseville henkilöille sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja hoivakodeissa.