Korpisen yleiset suunnitteluohjeet

Korpisen yleiset suunnitteluohjeet esteettömiin kylpyhuoneisiin ja LE-wc-tiloihin

Esteettömän ja omatoimisuutta tukevan wc- ja kylpyhuonetilan suunnittelu

Korpisen edelläkävijyys esteettömien kylpyhuoneiden asiantuntijuudessa perustuu ensimmäisiin 1990-luvun alussa itse kehitettyihin tukikaiteisiin. Niiden ansiosta saimme kutsun käyttäjälähtöiseen kehittämisprojektiin, jonka seurauksena syntyi Suomessa kaikkein yleisin, toispuoleinen hoivaympäristön kylpyhuonekonsepti.

Korpisen ratkaisuissa tuetaan lähtökohtaisesti omatoimista selviytymistä wc- ja kylpyhuonetiloissa. Koska peseytymiseen tarvitaan kaikista arjen toimista eniten apua*, on ratkaisuissa huomioitu myös avustamisen helppous ja avustajan ergonomia. Kalusteiden optimaalinen sijoitus niin kotioloissa kuin palvelukohteissakin mahdollistaa käyttäjän itsenäisen toiminnan mahdollisimman pitkään, mikä vähentää siten avustamisen tarvetta.

Kaikki Korpisen tuotteet on suunniteltu Design for All -periaatteella, 1:1-tilamallin avulla. Tarkat suhteet ja mitoitukset ovat syntyneet perusteellisen käyttötestauksen ja asiakaspalautteen tuloksena. Valikoimissa on paljon erilaisia tuotevaihtoehtoja vastaamaan käyttäjien tarpeita ja käytettävissä olevaa budjettia.

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä – Wc- ja pesutilat

Korpisen tarjoamien kylpyhuoneratkaisujen mitoitus perustuu käyttäjälähtöisen suunnittelun ohella esteettömyysasetuksen määritelmiin. Esteettömyysasetuksessa annetaan erilliset ohjeet asuinrakennuksen wc- ja pesutilan (9 §) ja julkisen LE-wc-tilan (10 §) mitoituksiin. Asetus määrittää minimivaatimukset, minkä pohjalta myös Korpisen kylpyhuonekonsepteihin perustuvat mallipohjat vastaavat esteettömyysasetuksen asuinrakennuksen (9 §) kylpyhuoneen minimimitoitusta. Mallipohjaa muokataan käyttäjien tarpeiden ja rakennuksen geometrian mukaan. Suosittelemme tarkistamaan rakennusvalvonnasta mitoituksen paikalliset ohjeet ennen suunnittelun aloittamista, koska esteettömyysasetuksen tulkinnassa saattaa olla aluekohtaisia eroja.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan asuinrakennuksen esteettömyydestä, tulee ”asunnossa, joka on tarkoitettu palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen” olla ”wc- ja pesutila, jossa on halkaisijaltaan vähintään 1500 mm vapaa tila”. Vapaalla tilalla tarkoitetaan kiinteistä kalusteista vapaata tilaa 2000 mm korkeuteen saakka. Lisäksi wc-istuimen toisella puolella on oltava vapaata tilaa vähintään 800 mm. Muita asuntojen wc-tiloja koskevia mitoituksia ei asetuksessa anneta.

Muussa kuin asuinrakennuksen wc-tilassa on asetuksen mukaan oltava sama, halkaisijaltaan vähintään 1500 mm, kiinteistä kalusteista vapaa tila 2000 mm korkeuteen saakka. ”Kiinteät kalusteet on sijoitettava vapaaseen tilaan nähden siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä.”

LE-wc-tilassa ”wc-istuin on sijoitettava 200–300 mm etäisyydelle takaseinästä.” Jotta tukikaiteen suositeltu pituus toteutuisi, Korpisella suosittelemme suosimaan 200 mm etäisyyttä (*kts. myös Tukikaiteet). Huomaa, asuinrakennusten osalta tätä mittaa ei anneta, mutta Korpisella suosittelemme 130-150 mm tilaa wc-istuimen taakse.

Julkisen puolen LE-wc-tilan ”wc-istuimen kummallakin puolella on oltava vapaata tilaa vähintään 800 mm. Vaihtoehtoisesti voidaan sijoittaa lähekkäin kaksi wc-tilaa, joissa toisessa on wc-istuimen vasemmalla ja toisessa oikealla puolella vapaata tilaa vähintään 800 mm”. Korpisen kylpyhuonekonseptin mukainen sijoittelu, jossa altaan reunaa pystyy hyödyntämään wc-istuimelle istumiseen ja nousemiseen, helpottaa liikkumisesteisen toimintaa. Siksi Korpisen asiantuntijat suosittelevat suunnittelemaan myös julkisiin tiloihin kaksi toispuoleista wc-tilaa, mikäli mahdollista.

Perusmitoituksen lisäksi asetuksen tulkinnassa otetaan kantaa myös muihin toimintoihin: ”Esteettömän wc-tilan mitoituksessa otetaan huomioon liikkumisesteisen henkilön, apuvälineen ja mahdollisen avustajan tilantarpeen lisäksi myös sellaiset mahdolliset toiminnot kuin vauvan hoito ja tilassa asiointi pienten lasten kanssa. Varsinaiset lastenhoitotilat suositellaan sijoitettavan erilleen esteettömästä wc-tilasta.”

 

Ovet ja oviaukot

  • Vapaan oviaukon wc- ja pesutiloihin tulee olla vähintään 850 mm leveä ja se tulee sijoittaa siten, että huoneeseen pääsee helposti myös apuvälineiden, kuten pyörätuolin ja rollaattorin avulla.
  • Hoivakohteissa liukuovi on tyypillinen valinta kylpyhuoneeseen, joko pinta-asenteisena tai seinän sisään liukuvana.
  • LE-wc-tilan oven sisäpuolelle, saranapuolelle sijoitetaan vaakasuuntainen vähintään 600 mm pitkä vedin, 800 mm korkeudelle lattiasta. Hyvä valinta vetimeksi on samanmallinen tukikahva kuin muuallakin tilassa.
  • Oviaukkoon suositellaan kynnyksen sijaan esteetöntä kynnys-/linjakaivoa.
  • Kynnyksen tai mahdollisen tasoeron korkeus saa olla enintään 20 mm. Jos asetuksen hyväksymä 20 mm kynnys on liian korkea, voidaan kynnyksen eteen asettaa kynnysluiska.
  • Korpisen valikoimissa on potilasnostinratkaisu, jota varten ei tarvita aukotusta oven yläpuolelle.

Allas, wc-istuin ja wc-paperiteline

  • Wc-istuin ja allas kannattaa sijoittaa vierekkäisille seinille kulmittain siten, että wc-istuimelta ylettää vaivatta allaskaiteeseen. Wc-istuimelta ylösnousuun tarvittava tukiote allaskaiteesta onnistuu parhaiten, jos wc-istuimen ja allaskaiteen etäisyys on 260–400 mm. Kun wc-istuin on lähellä allasta, myös tasoaltaan hanaa ja käsisuihkua voidaan käyttää itsenäisesti.
  • Jos hoitajille tarvitaan enemmän tilaa avustamiseen, allas voidaan sijoittaa 400 mm etäisyydelle wc-istuimesta, mutta jos etäisyys on 480 mm tai enemmän, tulee wc-istuimen molemmille puolille sijoittaa tukikaiteet.
  • Avustajien suosikki on wc-istuimen eteen sijoitettu poikittainen tukikaide. Nousutuki helpottaa ylösnousua ja siihen on mahdollista nojata seisomaan pääsyn jälkeen. Nousutukena toimivan poikittaisen tukikaiteen valinnassa tulee kiinnittää huomio korkeaan kuormituskestävyyteen etenkin sivuttaissuunnassa.
  • Wc-paperiteline sijoitetaan joko tukikaiteeseen tai wc-istuimelta etuviistoon käden ulottuville, jotta vältytään kiertoliikkeeltä. Osaan Korpisen altaista on mahdollista sijoittaa wc-paperiteline lisävarusteena altaan reunan alle.
  • Allas, suihkuistuin ja wc-istuimen viereiset tukikaiteet ovat henkilökohtaisia apuvälineitä ja siksi niiden olisi hyvä olla korkeussäädettäviä, jotta ne voidaan säätää aina kullekin käyttäjälle sopivaan korkoon. Korkeudensäätömekanismin valintaan vaikuttaa säätötarpeen toistuvuus.
  • Esteettömyysasetuksen mukaan julkisen tilan LE-wc-tilassa wc-istuimen takana tulee olla 200–300 mm vapaa tila. Se mahdollistaa pyörätuolin sijoittamisen wc-istuimen viereen siten, että niiden etureunat saadaan samalle tasolle. Tällöin wc-istuimelle siirtyminen sivusuuntaan on helpompaa. Korpinen suosittelee vapaaksi tilaksi 200 mm, mikä mahdollistaa enemmän tukikaidevaihtoehtoja (kts. Tukikaide).
  • Hoiva-asuntosuunnittelussa on wc-istuimen taakse hyvä jättää 130-150 mm vapaata tilaa.

Tukikahvat ja kaiteet

  • Korpisen asiantuntijat suosittelevat sijoittamaan tukikaiteet wc-istuimen molemmin puolin. Tukikaiteet toimivat paitsi siirtymisen tukena, myös tasapainon apuna.
  • Suosittelemme tukikaiteiden pituudeksi: etäisyys takaseinästä wc-istuimen etureunaan + 50-100 mm.
  • Turvallisin valinta on seinäkiinnitteinen tukikaide.
  • Tukikaidevalikoima on laaja. Kysy lisätietoa Korpisen asiantuntijalta oikean tuotteen valintaan.
  • Toimivin paikka wc-paperitelineelle ja käsisuihkupidikkeelle on tukikaiteessa. Muista lisätä myös ne suunnitelmiin!
  • Tutustu myös tukikaiteisiin, jotka ovat valmiiksi johdotettuja Oraksen etäkäytettävää Bidetta-käsisuihkua varten.
  • Niin kylpyhuoneen kuin LE-wc-tilan seinille sijoitetaan tukikahvoja siten, että niiden avulla voidaan kulkea tilassa myös ilman apuvälineitä. Tukikahvojen asennuskorkeus on 850 tai 900 mm.
  • Altaan etukaide toimii myös tukikaiteena ja siirtymisen apuvälineenä. Etukaiteen ja altaan välisen tilan tulee olla riittävän leveä, jotta siitä saa turvallisesti kunnon otteen.
  • Kaikki kaiteet ja kahvat ovat tärkeässä roolissa kaatumisen ehkäisyssä.

Suihku ja suihkutanko

  • Suihkutangon on oltava niin tukeva, että se toimii tukikahvana. Hanavalmistajan suihkutanko jätetään pois, kun valitaan tukikahva-suihkutanko.
  • Suihkun sijoittaminen suihkuistuimen ja wc-istuimen väliin mahdollistaa peseytymisen myös wc-istuimella istuen.
  • Pystyyn sijoitetut tukikahvat helpottavat suihkuistuimelta ylösnousemista.
  • Mikäli kylpyhuoneessa käytetään suihkulaveria tai nostoapuvälineitä, tilan koon tulisi olla vähintään 4,75 m² ja suihkulaverin (n. 2000 x 750 mm) molemmille puolille jäädä tilaa avustajalle.

Peilit, peilikaapit ja pistorasiat

  • Peili tulee mitoittaa siten, että asiakas näkee itsensä istuessaan altaan edessä. Tavallisen peilin sijaan voidaan käyttää kallistettua peiliä tai peilikaappia.
  • Pistorasiat sijoitetaan joko altaan viereiseen kaappiin tai muuten sellaiselle korkeudelle, että niitä voidaan käyttää myös pyörätuolissa istuen.
  • Wc-tiloihin, joissa on suuri ympäristöön kohdistuva särkemisen tai ilkivallan riski, suosittelemme särkymätöntä polykarbonaattipeiliä.

Muut varusteet

  • Käsipaperitelineiden, roska-astioiden, wc-harjatelineiden ja kaappien valikoima on laaja, jotta jokaiseen tilaan löytyy hyvä vaihtoehto.
  • Oven lähelle on hyvä sijoittaa eri korkeuksille pari keppipidikettä.
  • Samoin naulakoita pyyhkeitä, takkeja ja laukkuja varten on hyvä varata eri korkeuksille.

Värit, materiaalit ja valaistus

Huomioi myös nämä yksityiskohdat:

  • Värierojen ja kontrastien harkittu käyttö helpottaa hahmottamista.
  • Tukikaiteiden ja -kahvojen, wc-istuimen, suihkuistuimen ja muiden kalusteiden tulee erottua taustapinnoistaan, esimerkiksi valkoinen tukikahva valkoisella seinällä on muistisairaalle ja heikkonäköiselle näkymätön.
  • Huomiovärinauhat kalustelevyjen reunoissa helpottavat kaapin osien hahmottamista.
  • Seinäpintoja tummempi lattia auttaa tilan hahmottamisessa. (seinä vs. lattia LRV-arvo 30 +)
  • Siirtymiset huoneesta toiseen muuttuvat haastaviksi, jos lattioiden kontrasti on liian suuri. LRV-arvon tulisi olla alle 10 (musta = 100, valkoinen = 0).
  • Luistamaton lattiamateriaali on hyvä perusratkaisu, mutta se ei saa estää liikkumista jalkoja vetäen.
  • Hahmotukseen, häikäisyyn ja valaistukseen liittyvät asiat on hyvä huomioida tilasuunnittelussa ja varusteiden valinnassa.
  • Himmeäpintaiset materiaalit tai pintakäsitellyt pinnat estävät häikäisyä.
  • Valaistus ei saa aiheuttaa vastavaloa eikä häikäisyä, ja siinä on hyvä olla epäsuora elementti.

Näissä suunnitteluohjeissa on esitetty esteettömyysasetuksen ne kohdat, joilla on vaikutusta wc-tilojen ja kylpyhuoneiden suunnitteluun Korpisen valikoimissa olevien tuotteiden osalta. Lähteistä saa lisätietoa muihin esteettömiin tiloihin ja tuotevalintoihin.

Lähteet:
241/2017 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä - Tätä asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 125 §:n mukaan luvanvaraiseen uuden hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike-, varasto-, tuotanto- ja asuinrakennuksen rakentamiseen.

Niina Kilpelä: Esteetön rakennus ja ympäristö. 2019

*Pirjo Sipiläinen: Kuntouttavan hoivatyön vaatimukset ikäihmisten asunnoille. 2011

Kaupunkikohtaisesti rakennusvalvontojen ja esteettömyyskoordinaattoreiden laatimat esteettömyysohjeet

Kysy lisää Korpisen asiantuntijoilta ja tule vierailulle näyttelytilaamme tai -autoomme!
Anu Pennanen
Liiketoiminnan kehityspäällikkö | Rakennuttajien, suunnittelijoiden ja käyttäjien tuki
Väinö Korpinen Oy
Sinikalliontie 3, 02630 Espoo
+358 40 527 0742 | www.korpinen.com